Kohti pakkasta

Pitkän hiljaisuuden syynä täällä blogissani on ollut se, ettei viimeaikoina olla oltu ollenkaan Bangkokissa ja siten koneen äärellä. Wilman kummitäti tuli meille pariviikkoiselle lomalle ja otimme irtioton Bangkokin saasteiseen ilmaan Hua Hinnissä. Palattuamme Bangkokiin sain raivoisan ruokamyrkytyksen ja se vei jalat altani totaalisesti. Kummitäti pääsi siten myös totisen lapsenhoidon makuun ja apu oli todellakin tarpeen. Jouduimme jopa siirtämään paluulentoamme. Nyt kuitenkin kohti kotia ja Suomen pakkasia. Kohta nähdään!

Pikkujouluissa

Perjantai-illan 26.11. vietimme, kuten varmaan monet muutkin suomalaiset, pikkujouluissa. Suomalainen kauppakamari järjesti koko perheen illallisjuhlan Centara-hotellin 26. kerroksen ulkopuutarhassa. Paikka oli todella hieno, antimet loistavat ja tarjoilupöytään oli loihdittu mm. porkkana- ja perunalaatikkoa sekä riisipuuroa. Lapset oli huomioitu hienosti ja paikalla oli ilmapalloista erilaisia hahmoja taiteileva pelle, kasvomaalausta ja joulupukki lahjoineen. Aikuisille puolestaan oli riittämiin kylmää olutta ja sopivan lämmintä viiniä ja jopa glögiä! Tilaisuus kokonaisuudessaan oli loistavasti järjestetty ja varsinkin meille oli hienoa, että saatoimme juhlia Wilman kanssa. Olemme täällä joutuneet kieltäytymään yksistä illalliskutsuista sillä, että lapset eivät olleet juhlaan tervetulleita. Koko perheen kekkereitä lisää!!

Varastoihin täydennystä Suomesta!

Aiemmin pidin ihmisiä, jotka hamstrasivat lomamatkalle laukkuunsa kahvipaketteja hieman hassuina. Mitä olisinkaan ajatellut ihmisistä, jotka pakkaavat mukaan kahvin lisäksi pilttipurkkeja, juustoa, pyykin- ja astianpesujauhetta, mustikka- ja vadelmajauhepusseja, suolakalakeksejä, rittävin määrin hammastahnaa, maitohappobakteereja, ksylitolipurkkaa, salmiakkia...vain muutamia mainitakseni. Lista on pitkä!!! Kaiken tuikitarpeellisuudesta antaa hyvän esimerkin pyykinpesujauhe - viime talvena pesin pyykkiä monta kuukautta siten, että pysäytin pesuohjelman vartin välein odottamaan luukun raosta pursuavan vaahtopilven laskeutumista. Ilman tätä toimenpidettä olisi pesun valmistaduttua parketilla ollut valtava määrä vaahtoa ja vettä. Pitkän ajan päästä minulle selvisi, että valtaosa täkäläisitä pesee (tai pesettää apulaisellaan) pyykkinsä käsin ja niillä, jotka omitavat koneen, on masiina päältä auki olevaa mallia. Eli yksinkertaisesti täkäläiset pesuaineet ei ole tehty umpimallista pyykinpesukonetta varten ja vielä paikallisten mieltymysten mukaan pyykki valmistuttuaan ei tuoksi puhtaalle vaan siltä, että ne olisi liotettu parfyymissä. Astmaatikolle ja pienelle lapselle hyvin sopivaa!!

Nyt näyttää siltä, että tuontivarastomme ovat ehtymäisillään. Oltermanni on niin ohut, ettei höylää enää tarvita, pyykinpesuaine riittänee pariin koneelliseen, salmiakki on jo aikoja sitten pistelty tuulensuojaan ja kahvipaketissa riittänee puruja juuri siihen asti ......... että saamme kolmen päivän päästä täydennystä Suomesta. Wilman kummitäti Anni on tulossa tännepäin. Odotamme kaikki häntä kovasti! Toivottavasti ei tule ylikiloja matkalaukkuun!

Minne nyt mennään??

Viiden viikon aikana ollaan käyty kolme kertaa Hua Hinnissä ja viimeksi eilen kotiuduimme sieltä. On hyvä päästä tuulettamaan keuhkojaan meren rannalle, vaikka kaupunkihan tuo Hua Hinkin on. Mutta mereltä tuulee aina ja uskon, että pakokaasu lentää mantereelle päin. Ennen majailimme aina samassa thaimaalaisessa Dusit Thani -hotellissa, mutta nyt olemme kokeilleet paria uutta - vaihtelun vuoksi. Oltiin yksi viikonloppu Hua Hinnin vanhimmassa Sofitel hotellissa ja nyt viime viikonloppu Hiltonissa. Kuulostaa hienolle, mutta hotelliyö irtoaa näissä samaan hintaan kuin perussokoshotelliyö Suomessa. Wilma viihtyi hyvin Hiltonissa, kun siellä oli erinomainen lasten leikkihuone, sopivan syvä lasten allas, jonka vieressä riittävästi veteen heiteltäviä koristekiviä ja riittävästi kiivettäviä rappusia. Paloportaat olisivat kiinnostaneet kovasti, mutta tylsät vanhemmat eivät antaneet koskeakaan niihin!

Wilma kyselee päivittäin " Minne nyt mennään?" Siitä voi päätellä, että ollaan menty paljon tai sitten tuo lähteminen on aina isompi juttu täällä kuin kotona Suomessa. Lähtee sitten ihan mihin vain niin on otettava auto tai taksi ja varauduttava liikenneruuhkan tai muun esteen yllättäessä vähän pidempäänkin reissuun. Siitä Wilmalle on varmaan tullut sellainen olo, että kun taas pakataan niin minnes nyt mennään?

Olen alkanut pohjustaa jo Suomeen lähtemistä, vaikka onhan siihen vielä aikaa. Jutellaan lumesta, mietitään mitä pitää Suomessa laittaa päälle, kun on niin kylmä ja tänään leivottiin muovailuvahasta piparkakkuja ja joulutorttujakin! Mutta ennen kuin lähdetään, niin odotetaan että meidät vieraat Anni ja Mika nyt saapuu ensin tänne päin.

Hei, mä puhun!

Huutelin tänään keittiöstä kylvyssä olevalle Wilmalle, että "onko Wilma pinnalla?" Kylpyhuoneesta kuului vastaus "Istuu pohjassa!". Tyttö omistaa melkoisen sanavaraston jo suomeksi. Vähän väliä tuppaa hymyilyttämään jokin Wilman sutkautus. Muunmuassa äidillä on "tulppakorvat" yöpöydällä ja "isi lähtee töihin tekemään hommia". Pitää vähän jo varoa mitä puhuu. Yhtenä päivänä kuuntelin, kun Wilma leikki autoilla joista toinen tokaisi toiselle "nyt ei ehdi, on kiire, kiire"! Mistä lie oppinut.

Wilma laskee myös kovasti ett, två, fyra, fem, sex! Tunnistaa hissistä myös numerot, kun pitää painaa eka kerrokseen ja seiskaan. Lisäksi bongailee kaupungilta kirjaimia: äidin kirjain, isin kirjain, mummun kirjain, Erkin kirjain jne. kun ajellaan ja näkee mainoksia ja neonvaloja.

Sanaleikittely on nyt myös pop. Yhden autolelun nimi on Kinki könkö kinki, äiti on joskus mammajamma ja isä pappahjappa. Hauskimpia kaikista on kuitenkin kakkajutut. Ketut käy kakkimassa äidin ja isän sänkyyn ja autot pissii milloin minnekin ja Wilmalla on hauskaa.

Kaikenlaista

Viimeksi uhosin, että illalla lähdemme maistelemaan viinejä, mutta miten ollakaan - väsähtäneet vanhemmat eivät jaksaneetkaan, vaan jäimme lepäämään kotiin. Uusi mahdollisuus meillä on taas tällä viikolla, kun 12.11. järjestetään British klubilla maarraskuun maisteluilta. Toivottavasti pääsemme nyt aikomusta pidemmälle. Olisihan se paikallaan vähän juhliakin, kun syntymäpäivänikin tulivat ja menivät. Sain kyllä kaikista parhaimman syntymäpäivälahjan Gusselta. Sain nukkua peräti yhdeksään saakka! Todella tarpeellinen synttärilahja, varsinkin kun täällä heräillään vähintään viisi kertaa yössä. Vaihdetaan Wilman märkää paitaa kuivaan, pannaan tuuletusta päälle, että sisälämpötila laskisi alle 30 ja laitetaan tuuletusta pois, ettei vilustuta liiasta vedosta märkä paita päällä jne. Tällaisesta rumbasta ei taida siellä kotosuomessa olla tällä hetkellä pelkoakaan. Sain vielä lahjaksi lupauksen sukellusretkestä. Ehkä kuitenkin jätän tuon aikaisemmassa blogissani uhoaman akvaariosukelluksen haiden kanssa tekemättä ja tyydyn aidon meren antimiin!

Wilmasta on tullut todella nopea. Ei tarvitse kuin katse kääntää toiseen suuntaan, niin tyttöä ei näy enää missään. Joudumme olemaan täällä tosi tarkkkana, ettei mitään onnettomuuksia pääsisi tapahtumaan. Varsinkin liikenteessä ja uima-altaalla saa olla kädessä kiinni koko ajan, ettei törmää autojen alle tai hyppää syvään altaaseen. Onneksi on tuota varovaisempaa sorttia. Mutta viime aikoina kyllä rohkeutta on tullut lisää. Haluaisi tulla kiipeilytelineistä alas paikoista, joissa putoaminen olisi varmaa ja hyppää liukumäkiin, joiden vauhti on kaksivuotiaalle vähän liian rajua. Varustuksena meillä on täällä yleensä vaippa ja t-paita ja välillä oikein kauhistuttaa, kun tyttö painaa kovaa vauhtia röpelöisellä asfaltilla. Tänään kaatuikin juostessaan, mutta onneksi vähän pehmeämmällä alustalla ja sai polvensa vain punaiseksi. Uutuutena on myös tuoleille kiipeily ja niiden avulla tavaroiden kurottelu ja parvekkeen- ja ulko-oven turvalukkojen avaaminen - tai ainakin niiden avaamisen yrittäminen. Parvekkeen turvalukko on onneksi todella korkealla, siihen ei kyllä yllä, mutta ulko-oven saa varmasti vielä lähipäivinä auki. Täytyy varmuuden vuoksi laitatuttaa lisälukko ylemmäksi pikaisesti!

Jäsenenä klubilla, kerhossa ja yhdistyksessä

Ensimmäisenä taisin täällä Bangkokissa liittyä Bambin (Bangkok Mothers and Babies International) jäseneksi. Bambi on vapaaehtoisvoimin pyöritetty hyväntekeväisyysorganisaatio, joka järjestää viikottain mm. monia leikkikerhoja. Olemme aktiivisesti käyneet Wilman kanssa kahdessa leikkiryhmässä: joka viikon torstaina British Clubilla klo 9.30-12 ja kaksi kertaa kuussa keskiviikkoisin Mulberry Housessa klo 15-17. Tänä torstainakin menimme leikkimään, mutta kaikki nämä muutokset varmasti vaikuttavat ja Wilmaa ei voineet muut lapset kiinnostaa vähempää. Päädyimme uimaan ja leikkimään vesileluilla turvallisen matkan päähän muista lapsista!

Bambin leikkikerhon kautta olimme tutustuneet British Clubiin ja totesimme paikan niin hyväksi, että liityimme myös sen jäseniksi. Päivisin käymme siellä Wilman kanssa uimassa, leikkimässä lasten leikkipuistossa ja syömässä hyvää länsimaalaista ruokaa. Sitä saattaa aina välillä tulla ikävä. Oma suosikkini on tällä hetkellä Jammie Oliverin sienikeitto! Iltaisin Gusse pääsee pelaamaan siellä tennistä ja squashia ja minä voin puolestani käydä punttiksella ja uimassa.

Vihdoin viimmein liityimme myös Bangkokin Suomi seuran jäseneksi. Ensimmäisessä tilaisuudessa kävimme eilen. Thaimaan matkaoppaan kirjoittaneen Antti Helinin luona järjestettiin Thaimaan matkailuilta, jossa saimme uusia vienkkejä Thaimaan matkailuun. Suositeltavalla listalla oli mm. seuraava retki pohjois-thaimaassa: Chiang Maista vuoristovaellus Paihin, josta kumilauttamelonta takaisin Chiang Maihin. Illan antina oli myös uusi ystävä Wilmalle - indonesialais-suomalainen Jaakko 1v!

Tänään illalla menemme nauttimaan British Clubille jäsenyyden mukanaan tuomista eduista - kerran kuukaudessa järjestettävästä ilmaisesta viininmaisteluillasta ja huomenna noudamme Bambin nettisivuilta löytyneet käytetyt ilmanpuhdistimet. Jäsennyys kannattaa! Mihin seuraavaksi liittyisimmekään?