Kakkajuttuja

Huraa. Nyt se on sitten laboratoriotesteillä todettu, että salmonella on tältä erää kukistettu. Olipa jo aikakin. Vasta viime metreillä paikallinen lääkäri kertoi meille sen, jonka Wilma on nähtävästi tiennyt jo alusta alkaen, että syöttäkää paljon jugurttia. Sen happamuudessa salmonella kuolee! Kun salmonella alkoi, tyttö ei juuri muuta olisi suostunutkaan syömään. Kai se elimistö kertoo, mitä kaipaa. Kannattaisi varmaan kuunnella omaansakin hieman enemmän.

Tyttö kasvaa vauhdilla ja oppii uusia asioita. Kun muutimme tänne syksyllä tyttö kävi jo satunnaisesti potalla, mutta teki tännetultuamme pottalakon. Ei muuta, kuin potta pois ja myöhemmin yrittämään uudestaan. Laskeskelinkin nyt, että viikkoon ei ole tarvinnut kakkavaippaa vaihtaa! Tyttö saattaa huutaa keskellä yötäkin täysin sikeässä unessa, että kakka, kakka, kakka. Aika hauskaa!

Italiassa kakka on myös kakka. Sen opimme Francescolta, joka on lähtemässä äitinsä kanssa huomenna Italiaan kuukaudeksi. Ja kun he tulevat takaisin, niin silloin me olemme jo Suomessa. Harmillista, sillä juuri nyt lapset aloittelevat kommunikoimaan ja leikkimään yhdessä toistensa kanssa!

Laitoin tänään Wilman päiväkotihakemusken menemään. Katsotaan löytyisikö paikkaa ja jos löytyy, niin kevätkuukausina voisin suorittaa pedagogiset opinnot loppuun ja tehdä vähän elämyskeikkaa. Olen vain kuullut huhuja, että Helsingissä päiväkotipaikkaa voi joutua jonottamaan pitkäänkin. Pitäkää peukkuja!