Meidän talo puistosta päin

Meidän talo puistosta päin
Asumme palmujen välistä näkyvän talon seitsemännessä kerroksessa. Meidän ikkunat jää tässä just ja just puiden taakse.

olehuonemaisema

olehuonemaisema
Tämä maisema näkyy olohuoneemme ikkunasta

sunnuntai 29. marraskuuta 2009

Taas kuin saunan lauteilla

Muutaman päivän viileä tuulahdus on ohi ja superhelle sen kuin jatkuu. Tänään jostain syystä aurinko paistoi niin kuumasti, ettei meidän ikkunan metallisiin ikkunanpieliin voinut koskea!

Nyt on siis jo sununtai 29.11. ja totesin, että aloitin aika kunnianhimoisesti kirjoittamaan tätä blogia joka päivä. Nyt todellisuus on kuitenkin paljastunut ja yksinkertaisesti sitä ei jaksa tehdä. Ainoa hetki, kun tämän kirjoittamiseen on Wilman mentyä yöpuulle.

Tällä viikolla Gussen firma järjesti kolmen päivän uudenvuodenjuhlat Kwai joella. Emme lähteneet Gussen mukaan vaan päätimme jäädä turvallisesti tänne kotiin. Viime reissu Laosin Luang Prabangiin on vielä karmeana muistoissa. Wilma sairastui siellä keskellä yötä ja jouduimme lentämään heti seuraavana aamuna takaisin Bangkokiin.

Tällä viikolla kävimme tosi ihanassa Ivy Bound leikkikoulussa. Koulussa on ryhmiä 1,5-6 vuotialille lapsille aina vuoden välein. Wilma pääsi mukaan 18-30 kk vanhoille tarkoitettuun ryhmään yhdessä Tomaksen kanssa, vaikka on vielä vähän ali-ikäinen. Mikä parasta - sinä päivänä ei ryhmässä ollutkaan muita lapsia. Kun edistymme Harvandin käyneiden opettajien johdolla laskennassa, geometriassa, maantiedossa jne. ja kaipaamme lisää haasteita, niin voimme ilmoittaa Wilman koulun shakkikerhoon!! Aikamoista!!! Sovimme Tomaksen äidin Hannelen kanssa, että yritämme käyttää lapsia leikkikoulussa pari kertaa viikossa, jotta he tottuvat koulun ohjelmaan, opettajiin ja ennen kaikkea saavat kosketusta toisiin ikäisiinsä.

Lauantaina Hannele ja Joe hakivat meidät Englannin suurlähetystön järjestämille Plon Chit messuille, jotka olivat sekoitus hyväntekeväisyyttä, kauppatoria, kirpputoria, joulutoria ja viinimessuja. Täältä tuli hankittua pari mukavaa joululahjaa ja ensimmäiset alle 10euron punaviinipullot. Tuontiviini on täällä kallista, lähes samoissa hinnoissa kuin Suomessa.

Tänään sunnuntaina kävin selän magneettikuvauksessa ja todettiin, että yläselkä on mikä on ja että alaselän yhdestä välilevystä on karannut nesteet. Mutta onneksi mikään ei paina vielä hermoon. Alaselän kivun kanssa on totuttava vaan kai elämään ja lihaskunnosta pidettävä hyvää huolta. Kantamista ja nostelua tulisi välttää. Jepulis!

Ei kommentteja: